MOAY:n lausunnot Mikkelin erityisopetuksen uudistuksesta

Syksyn kokeilujakson jälkeen Mikkelin erityisopetusuudistus on taas ollut esillä kunnallisessa päätöksenteossa tammi-helmikuun vaihteessa. MOAY on antanut uudistuksesta lausunnon kasvatus- ja opetuslautakunnalle, sekä kaupungin hallitukselle. Lausunnot ovat nähtävissä alla.

Tulemme jatkamaan vaikuttamistyötä, että opettajien esittämät huolet uudistukselle kuultaisiin ja että opetushenkilöstön osaaminen huomioitaisiin uudistuksen toteutuksessa.

———————-

AVOIN KIRJE MIKKELIN KAUPUNGIN HALLITUKSELLE 8.2.2019

Mikkelin opettajien ammattiyhdistys (MOAY) haluaa tuoda Mikkelin kaupunginhallitukselle tiedoksi huolensa siitä, että

  1. erityisen tuen kehittämisen suunnitelma edellyttää tarkennuksia (Kts. LIITTEET 1-3),
  2. opetusryhmien kokoa ei ole suunnitelmassa tarkasteltu oppilaiden tarpeiden ja olemassa olevien tilojen kannalta ja
  3. palveluverkkomuutoksella, opetukseen kohdistuvilla säästöillä ja erityisopetuksen uudistuksella on päällekkäisiä vaikutuksia kaikkien opetusryhmien ryhmäkokoihin, joiden yhteisvaikutusta ei ole kirjattu suunnitelmaan.

Suunnitellut muutokset vaikuttavat kaikkiin Mikkelin peruskoululaisiin, joten valmistelun tulisi olla erityisen huolellista, niinpä toivomme, että perehtyisitte myös seuraaviin Kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä YT-neuvottelukunnan pöytäkirjoihin merkittyihin asioihin:

[uudistuksen] vaikutukset henkilöstöön ovat vielä keskeneräisiä ja samalla todetaan, että erityisen tuen resurssointi ei ole tarvittavalla tarkkuudella, jotta voidaan todeta eri ammattiryhmiin kohdistuvat henkilöstövaikutukset. Tämän osalta todetaan, että selkeitä henkilöstövaikutuksia ei ole pystytty esittämään riittävällä tarkkuudella.

YT neuvottelukunta toteaa, että tavoite on hyvä, mutta yksityiskohtien ollessa vielä epäselviä, uudistuksen läpiviennin kannalta lisäaika ei olisi pahitteeksi. Lisäksi YT neuvottelukunta edellyttää hyvän yhteistoiminnan toteutumista myös jatkossa.

Toivomme, että asia palautetaan valmisteluun ja suunnitelmaa täydennetään puuttuvilta osin.

Mikkelin opettajien puolesta
Miika Lahti
MOAY:n puheenjohtaja

Liite 1: MOAY:n lausunto kasvatus- ja opetuslautakunnalle.
Liite 2: Tuppuralan koulun avoin kirje kaupunginhallitukselle
Liite 3: Lähemäen koulun kannanotto

————————-

MOAY:n kannanotto Mikkelin kaupungin erityisopetuksen kehittämishankkeesta 23.1.2019

Johdanto

Mikkelin opettajien ammattiyhdistys (MOAY) suhtautuu myönteisesti erityisopetuksen kehittämiseen samalla, kun kouluverkkoa kehitetään. Erityisopetus on oleellinen osa peruskoulussa annettavaa opetusta ja suoraan tai välillisesti se vaikuttaa kaikkiin kouluihin, opettajiin ja oppilaisiin.

MOAY on kuitenkin huolissaan Kasvatus- ja opetuslautakunnan esityslistalla olevan erityisopetuksen kehittämissuunnitelman toteuttamisesta, sillä suunnitelmassa on isoja puutteita, eikä se vastaa oleellisiin kysymyksiin, joita opetuksen järjestämiseen liittyy.

Muutoksen ja kehittämisen tulisi lähteä yksilön tarpeesta ja jokaisessa tapauksessa tulisi pohtia mikä opetusjärjestely on oppilaalle paras

Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan sijoittaminen yleisopetuksen opetusryhmään (koko- tai osa-aikaisesti) edellyttää opetusryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi tilaratkaisuja, ryhmäkokoa, mahdollisuuksia oppilaiden joustavaan ryhmittelyyn esimerkiksi erityisopettajan, resurssi-/samanaikaisopettajan ja käytettävissä olevia koulunkäyntiavustajapalveluita. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on kasvua ja oppimista edistävä turvallinen opiskeluympäristö.

Mikäli oppilaan erityisen tuen tarve on sellainen, että tukea ei voida lähikoulussa järjestää, oppilas pitäisi sijoittaa sellaiseen erityisopetukseen erikoistuneeseen kouluun, jossa on lapsen kasvun ja oppimisen kannalta paras asiantuntemus ja laajat oppilashuoltopalvelut. Pienryhmät ovat tarpeellisia myös jatkossa.

Suunnitelma

Erityisopetussuunnitelman lähtökohtana on lähikouluperiaate. On myös esitetty, että sairaalaopetus, autismiopetus ja kehitysvammaisten opetus hoidetaan jatkossakin keskitetysti, mikä on mielestämme hyvä asia.

Tällä hetkellä Mikkelin kaupungin erityisopetuksen suunnitelma on ainoastaan kalvosarja ja Excell-taulukko erityisopetusresurssin jaosta. MOAY katsoo, että tälläisenään suunnitelma on keskeneräinen. Jotta erityisopetuksen suunnitelmasta voitaisiin tehdä päätöksiä, tulisi sen kattaa kaikki erityisen ja tehostetun tuen oppilaat. Suunnitelmasta tulisi selvitä, millaista erityisopetusta kullakin koululla annetaan. Suunnitelmasta tulisi myös tiedottaa huoltajia, jotta he voivat pohtia lapsen koulupolkua ja missä koulussa saavat lapselleen parhaiten sopivan erityisopetuksen tuen.

Resurssit

Erityisen tuen oppilaan tarvitsema tuki on tarkoitus siirtää lähikouluun oppilaan mukana. Resurssi on laskettu nykytilanteen mukaan. Kouluille annetaan mahdollisuus toteuttaa opetus annettujen resurssien puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koululle perustetaan pienryhmä, joka olisi yhdysluokka tai erityisopetuksen oppilaiden sijoitusta yleisopetuksen luokkiin (inkluusio).

Kuitenkin lain mukaan erityisen tuen oppilaan tarve pienryhmään tai erityisluokkaan on kuitenkin arvioitava aina erityisen tuen päätöstä tehtäessä. Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) pitää tarkistaa vähintään kerran lukuvuodessa. Samalla pitää arvioida oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, eli tarvitseeko hän pienemmän opetusryhmän oppiakseen. Kuitenkin erityisopettajien määrä yksittäisellä koululla määrittää sen, millaista erityisopetusta on resurssien puitteissa mahdollista käytännössä toteuttaa. Saattaa siis syntyä tilanne, että vaikka oppilas tarvitsisi pienryhmäopetusta, sitä ei ole mahdollista koululla antaa.

Esimerkiksi Päämajakoululle tulee suunnitelman mukaan yksi erityisluokanopettaja. Koululla on yli 400 oppilasta. Jos koululle perustetaan pienryhmä, oppilaita voisi olla ryhmässä kaikilta luokkatasoilta 1-6. Tällaisen luokan opettaminen olisi erityisen haastavaa, koska eri luokka-asteilla oppilaiden valmiudet ja käsiteltävät asiat ovat hyvin erilaisia. Jos oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen ryhmiin, erityisluokanopettajan tuki kohdentuu oppitunneittain, jolloin suurimman osan opetuksesta hoitaa luokanopettaja ilman erityisluokanopettajan tukea.

Suunnitelman toteutuminen vaatisi enemmän resurssia, kuten Päämajakoulun esimerkki osoittaa. Jos resurssit ovat alimitoitetut, resurssia joudutaan ottamaan laaja-alaisesta erityisopetuksesta, jolloin muiden oppilaiden saama tuki vähenee. Seurauksena saattaa olla yleisopetuksen tason laskeminen luokan- , aineen- ja erityisopettajien työajan kuluessa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista huolehtimiseen. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että kaikki oppilaat eivät saa riittävän varhaisessa vaiheessa tarvitsemaansa tukea. Vastaavasti opettajien mahdollisuus eriyttää opetusta ylöspäin heikkenee.

Kustannusneutraaliratkaisu?

Suunnitelman tarkoituksena on löytää mahdollisimman kustannusneutraali malli, jossa olemassa olevia resursseja kohdennetaan entistä lähemmäksi oppilaan
lähikoulua.

Suunnitelmaan tarvittaisiin kustannuslaskelma suunnitelman vaikutuksista. Nyt vaikutuksia ei ole arvioitu. Kuinka paljon kuljetuskustannuksista tullaan säästämään? Kuinka monta opettajaa kuljetuskustannusten säästöllä voidaan palkata? Kuinka paljon pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden sijoittaminen lähikouluryhmiin vaikuttaa kustannuksiin? Millaista avustajaresurssia tarvitaan?

Suunnitelmassa ei oteta kantaa koulujen tilakysymyksiin. Tilakysymys voidaan huomioida uusissa kouluissa, mutta olemassa olevien koulujen ongelmat olisi ratkaistava ennen suunnitelman etenemistä. Esim. Rantakylän erityisopetusluokille ei ollut kokeilun käynnistyessä tiloja luokkamuotoiseen erityisopetukseen, koska koulua suunniteltaessa nämä muutokset eivät olleet tiedossa. Tilaongelma saatiin ratkaistua vasta myöhään syksyllä. Ratkaisuna oli entisen asunnon saneeraminen luokkatiloiksi. Suunnitelman mukaan ensi syksynä Rantakylässä aloittaa kaksi uutta luokkaa. Koulun oppilasmäärä on kasvava. Koulu on suunniteltu 700 oppilaalle ja tämä tullaan ylittämään reilusti viimeistään vuonna 2020. Miten tilaongelmat silloin ratkaistaan?

Henkilöstön täydennyskoulutus

Erityisopetuksen toteuttaminen lähikouluperiaatteella saattaa luokan- ja aineenopettajat muutokseen; miten oppilaiden tarpeet pystytään huomioimaan, miten opetusta ja työskentelyä tulee kehittää/muuttaa.

Opettajille tarvitaan mittavaa täydennyskoulutusta esim. Nepsy. Suunnitelmasta ei selviä, miten ja missä laajuudessa henkilöstön täydennyskoulutus järjestetään. Koulutussuunnitelmaan ei ole varattu lisäresursseja henkilöstön koulutukseen kuluvalle vuodelle. Koulutuksen tulisi tapahtua ennen erityisopetuksen muutosta. Nyt näin ei ole kuitenkaan tapahtumassa. Esim. Lappeenrannassa, jossa lähikouluperiaatetta toteutetaan Nepsy-koulutuksen on käynyt n. 80% perusopetuksen henkilöstöstä (eli n. 400 opettajaa on koulutettu).

Henkilöstön kuuleminen

Sivistystoimen johdon mukaan suunnitelmaa on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön edustaja ei kuitenkaan ole ollut mukana missään vaiheessa valmistelevassa työryhmässä.

Kaikilla kouluilla ja henkilöstöryhmillä ei ole ollut mahdollisuutta kommentoida nyt käsiteltävää suunnitelmaa. Tätä mahdollisuutta ei ollut myöskään viime keväänä, kun kehittämistyö lähti liikkeelle.

Toivomme, että kasvatus- ja opetuslautakunta palauttaa asian valmisteluun. Suunnitelmaa tulisi täydentää ainakin em. osin, ennen kuin lautakunta hyväksyy jatkosuunnitelman.

Miika Lahti
Puheenjohtaja
Mikkelin opettajien ammattiyhdistys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: