KANNANOTTO KAUPUNKIRAKENNESELVITYSTYÖRYHMÄN ESITYKSEEN

MIKKELIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY

1.6.2018

Kesäkuussa valtuuston käsittelyyn tuleva kaupunkirakenneselvitystyöryhmän esitys on rohkea kannanotto koulutuksen ja kasvatuksen kehittämisestä kaupungissa lähivuosien aikana. Esitetty noin 35 miljoonan investointi koulurakennuksiin on Mikkeliltä merkittävä ja perusteltu panostus. Erityisen hyvää esityksessä on se, että siinä otetaan lopultakin vakavasti koulujen sisäilmaongelmat ja pyritään tarjoamaan kunnan lapsille ja työntekijöille terveet ja turvalliset työskentelytilat.

Vaikka esityksessä on paljon hyvää, Mikkelin opettajien ammattiyhdistys ry (MOAY) haluaa esittää huolensa tietyistä esityksessä mainituista näkemyksistä ja suunnitelmista. Yhdistyksenä me kannamme huolta ensisijaisesti Mikkelin koulutuksen tulevaisuudesta, mikä vaatii riittävää resurssointia ja hyvinvoivaa koulutuksen parissa työskentelevää henkilöstöä.

Vaikka esityksessä investoidaan merkittävästi koulutukseen, on vaarana, että uudistukset huonosti toteutettuina voivat heikentää opettajien ja oppilaiden työssäjaksamista. Suurin syy tälle ovat merkittävät opetushenkilöstön vähennykset, joita esityksessä katsotaan saavutettavan kouluja yhdistämällä. Kun koulut ja opettajat vähenevät, nousevat samalla opetuksen ryhmäkoot. Esityksessä puhutaan, että keskimääräiset ryhmäkoot pysyisivät kahdessakymmenessä oppilaassa. Tästä on pidettävä kiinni, vaikka opetushenkilöstöä ei tällöin kenties pystyttäisikään vähentämään aivan esityksessä kaavailtua määrää. Tulee pitää myös huolta, että esityksen mukaiset opetushenkilöstön vähennykset toteutetaan normaalien eläkkeelle siirtymisten kautta, kuten esitetään. Epävarmuus oman työn jatkuvuudesta on yksi pahimpia työmotivaatiota syöviä asioita, ja näin suuressa muutoksessa henkilöstö on saatava innostettua mukaan.

Sijaisten käytön vähentämisen kautta esityksessä tavoitellaan merkittäviä vuosittaisia säästöjä, vaikka koulujen osuus euromääräisistä tavoitteista jääkin epäselväksi. Sijaistarpeen vähentäminen on erittäin hyvä tavoite, sillä se kertoisi opetushenkilöstön työhyvinvoinnin kehittymisestä. Jos ryhmäkoot nousevat, on sijaistarpeen väheneminen kuitenkin epätodennäköistä ja sisäilmaltaan terveiden koulujenkin vaikutus alkaa tuntua vasta uusien koulujen valmistuttua. MOAY haluaa myös korostaa, että rehtoreilla tulee säilyttää mahdollisuus päättää sijaisjärjestelyistä oppilaiden turvallisuuden ja opetuksen järkevän järjestämisen varmistamiseksi. Jatkuva useassa eri luokassa tapahtuva toisten opettajien sijaistaminen oman toimen ohessa kuormittaa jo nykyisellä säästötasolla opettajia kohtuuttomasti ja heikentää merkittävästi oppimistuloksia. Oppilaiden turvallisuus on pieniin säästöihin nähden ehdottoman ensisijaista, eikä joitakin ryhmiä voi jättää lyhyeksikään ajaksi ilman valvontaa.

Esityksessä kaavaillut uudet – ja lopultakin terveet – koulurakennukset antavat valtavasti mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Opettajat haluavat lähteä tähän kehittämiseen mukaan, ja olisi ensiarvoisen tärkeää, että niin opettajia kuin oppilaita kuunneltaisiin uusien koulujen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Esityksen budjetit vaikuttavat oppilasmääriin nähden järkeviltä, mutta niistä ei saa tinkiä.

Huonoin lopputulos olisi, jos kaikista esityksen mukaisista, vielä käytössä olevista koulutiloista luovutaan periaatteellisesti ja uudet koulutilat mitoitetaan liian pieniksi todellisiin oppilasmääriin nähden. Esimerkiksi upouusi ja hieno Rantakylän koulu on jo valmistuessaan liian pieni koko oppilasmäärälleen, ja jatkossa sinne sijoitettavilla erityistä tukea tarvitseville oppilaille ei ole tahtonut löytyä tiloja koulurakennuksen yhteydestä. Avainasemaan tässä tulevat oppilasmääräennusteet, jotka perinteisesti ovat olleet alakanttiin laskettuja, koska niissä ei ole huomioitu muuttoliikennettä ja asuinrakentamisen vaikutuksia.

Opetuskäytöstä poistuvien kiinteistöjen käyttöä kannattaa myös miettiä tarkkaan. Miten tilat saataisiin kuntalaisten käyttöön? Voisiko esimerkiksi liikuntatilojen käyttöä jatkaa, jos koulukiinteistöjä ja -tontteja ei saada myytyä järkevään hintaan? Liikuntatilat vaativat uusissa koulurakennuksissakin erityistä huolellisuutta. 850 oppilaan suurkoulun kaikki liikuntatunnit, tai koko koulun yhteiset tapahtumat, eivät mitenkään mahdu yhteen perinteiseen liikuntasaliin.

Toukokuussa 2018 julkaistun OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajien työssä terveydelle vaarallista työstressiä koetaan enemmän kuin muilla aloilla ja hallitsemattomat muutokset työyhteisössä ja opetusjärjestelyissä lisäävät sitä. Esityksen toteutuessa Mikkelin kouluista melkein puolet poistuu käytöstä seuraavan viiden vuoden aikana. Talouden tasapainotustoimissa esitetään myös 640.000€ leikkauksia tuntikehyksiin ja ostoihin. Täysimääräisesti toteutuessaan nämä säästöt olisivat koulutuksen kannalta todella merkittävä heikennys. Lopullisessa päätöksenteossa on tarkkaan harkittava leikkausten vaikutukset koulutukseen ja säilytettävä koulujen arjen toimintakyky.

Tämä on koulutuksen kentällä valtava muutos. Opettajat on otettava aidosti mukaan kehitystyöhön, heidän asiantuntemustaan tulee hyödyntää sekä tiedotuksen on oltava ajantasaista.  Esimerkiksi elokuussa 2018 alkavan erityisopetuksen muutoksen kanssa näissä tavoitteissa epäonnistuttiin, ja opettajat ovat suhtautuneet uudistukseen pitkälti negatiivisesti, vaikka useimmat opettajat hyväksyivätkin muutoksen taustalla vaikuttavan lähikouluperiaatteen. Kuuntelevalla ja osallistavalla otteella koulut olisi ollut mahdollista saada jo alussa uudistuksen taakse. Voitaisiinko tätä kokeilla kaupunkirakenneuudistuksen kanssa? Koulujen hyvinvointi vaikuttaa suoraan oppilaisiin ja heijastuu sitä kautta koskemaan melkein jokaista mikkeliläistä perhettä.

– Mikkelin opettajien ammattiyhdistys ry:n hallitus –