MOAY:n kannanotto palveluverkkotyöryhmän loppuraporttiin

KANNANOTTO 27.9.2013
MIKKELIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY

KANNANOTTO PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIIN

PEDAGOGIAN EHDOILLA

Mikkelin opettajien ammattiyhdistys ry:n (MOAY) mielestä kouluverkkoa suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida koulujen mahdollisuus toteuttaa opetussuunnitelman mukaista opetusta, koulujen toimintakykyä sekä tilojen toimivuutta opetuksessa. Palveluverkkosuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon tulevan opetussuunnitelman mukaiset velvoitteet sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integrointi.

Selvitystyön pohjana käytetyn vertailumateriaalin tarkastelunäkökulma on puhtaan taloudellinen, myös laadun näkökulma olisi pitänyt huomioida. Näkemyksemme mukaan palveluverkko-selvityksessä tilojen optimointi ja tavoitellut taloudelliset säästöt ylikorostuvat, mutta pedagogiset perustelut ovat jääneet toissijaisiksi.

MOAY ei puolusta seiniä. Kouluverkon tiivistäminen on oikeutettua, mikäli kiinteistö-kustannuksista saadut säästöt siirretään mahdollisimman täysimääräisinä opetuksen parantamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pienempiä ryhmäkokoja sekä lisäpanostuksia opetusteknologiaan ja jäljelle jäävien oppimisympäristöjen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

MOAY pelkää, että palveluverkon tiivistämisen tuomat säästöt ovat poissa opetustoimen koko potista, vaikka työryhmässä onkin keskusteltu niiden osittaisesta suuntaamisesta pedagogiseen kehittämiseen.

SÄÄSTÖTAVOITTEET YLIOPTIMISTISIA

On suuri riski, että perusopetuksen laatu vaarantuu ja keskimääräinen opetusryhmäkoko kasvaa, jos loppuraportin toimenpide-ehdotukset toteutetaan sellaisenaan. MOAY on huolissaan, kuinka tällöin käy opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämän opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun kohdeavustuksen. Summa on merkittävä, vuonna 2013 650 000

euroa. Sen menettäminen pienentäisi huomattavasti kaikkien Mikkelin koulujen tuntikehystä. Mahdolliset kaupungin omasta budjetista tulevat kompensaatiot eivät tätä muuksi muuta.

Henkilöstökulujen osalta säästöt ovat puhtaasti laskennallisia. Säästöjen siirtäminen käytäntöön on haasteellista, ellei mahdotonta. MOAY pelkää, että kouluverkon tiivistäminen ilman vastaanottavien koulujen tuntikehyksen lisäämistä aiheuttaa ylisuuria perusryhmiä. Jakotunnit ja riittävän pienet perusryhmät mahdollistavat tukea tarvitsevien oppilaiden integroinnin. Jokaisella koululla tulee myös olla läsnä oleva, toiminnasta vastaava rehtori.

MOAY haluaa myös muistuttaa, että kiinteistökuluista saadaan säästöä vasta siinä vaiheessa, kun kaupunki on päässyt lakkautetuista kouluista eroon. Nämä säästöt voivat tulla pitkänkin viiveen päästä, jos ollenkaan.

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi MOAY epäilee loppuraportissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten ennakoituja kustannusvaikutuksia epärealistisiksi ja ylioptimistisiksi.

KESKITTÄMINEN EI PARANNA KOULULAISEN ARKEA

MOAY kyseenalaistaa suuntauksen, jossa kouluista tehdään mahdollisimman suuria yksiköitä. Näyttöä niiden pedagogisesta paremmuudesta ei ole. Keskittämisen kääntöpuolena ovat Mikkelissä lisääntyvät koulukuljetukset ja oppilaiden pitenevät koulupäivät. Joukossa voi olla pieniä koululaisia, joiden koulumatka-aika kasvaa kohtuuttomaksi ja kaupunki joutuu turvautumaan kalliisiin taksikuljetuksiin.

Toinen seuraus ovat yhä ahtaammat koulurakennukset, jossa tila oppilasta kohden pienenee merkittävästi. Vallitseva oppimiskäsitys ja opetussuunnitelma edellyttävät, että kouluista löytyy fyysistä tilaa opetuksen eriyttämiselle sekä erilaiselle pienryhmätyöskentelylle.

Erityisesti tulevan taito- ja taideaineita vahvistavan opetussuunnitelman toteuttaminen vaikeutuu jos tilat ”optimoidaan” äärimmilleen. Koulujen lakkauttamisten vuoksi uusia oppilasryhmiä vastaanottavien koulujen fyysisiin tiloihin on tehtävä riittävät muutostyöt ja lisärakentaminen, jotta opetustyö onnistuisi myös tulevaisuudessa laadukkaasti.

MOAY pelkää, että käytännössä pienenevät resurssit, kasvava keskimääräinen ryhmäkoko sekä fyysisten tilojen optimointi kasvattavat koulujen henkilöstön työn kuormittavuutta ja aiheuttavat työnantajalle lisäkustannuksia esimerkiksi lisääntyvinä sairauspoissaoloina. Olemme huolissamme henkilöstön jaksamisesta muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi oppilaiden kouluviihtyvyys heikkenee, kun koulumatkat pitenevät ja koulupäivät vietetään ahtaissa tiloissa liian suurissa ryhmissä.

Palveluverkkotyöryhmä on kartoittanut hyvän koulun tunnusmerkistöä ja kirjannut loppuraporttiin tulevan opetussuunnitelman keskeisiä lähtökohtia. MOAY suhtautuu erittäin skeptisesti ajatukseen, että loppuraportin toimenpide- ehdotukset edistäisivät ”hyvää koulua” tai huomioisivat uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa vuonna 2016.

YHTEISTOIMINTALAKIA NOUDATETTAVA

MOAY paheksuu tapaa, jolla palveluverkkotyöryhmä on valmistellut loppuraporttiaan. Suljettujen ovien takana tehty työ näin merkittävässä asiassa ei kuulu nykyaikaiseen hallintokulttuuriin. Lisäksi nopea aikataulu päätöksenteossa on omiaan lisäämään epäluottamusta työnantajaa ja kunnallista päätöksentekoa kohtaan.

Työryhmän työskentelyn luonteesta johtuen henkilöstö ei ole voinut yhteistoimintalain velvoittamalla tavalla osallistua valmisteluun. Henkilöstö tuleekin viimeistään nyt ottaa mukaan YT-lain mukaisesti ja näin sitouttaa palveluverkkouudistukseen. Asiantuntijuus arjen työstä on joka tapauksessa kouluilla. Henkilöstön tekemä työ tulee myös resurssoida.

Mikkelin opettajien ammattiyhdistys ry:n hallitus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: